Minulla on ollut tässä projekti päällä. Olen hävittänyt karkkeja kotoa. Syömällä...
Siis oikeasti, Se oli taas tällainen karkinsyöntijakso ja nyt ei sitten tee taas yhtään mieli mitään makeeta. Rakas miehenikin jo huomautti, että voisi syödä oikeaa ruokaa välillä... Ja seuraavassa lauseessa kysyi, että "miten paasto sujuu"? Minähän sitten nokkelana esitin hölmistynyttä: "Mikä ihmeen paasto?"
Ja nyt lyön päätä seinään. Tyhmästä päästä kärsii...
Tiedän kuitenkin, että tuo makeanhimo liittyi stressiin. Viimeiset tentit ja muut kirjalliset työt iskivät päälle. Samalla piti hoitaa työt ja koti. Väsähdin ihan totaalisesti. Onneksi sain järjestettyä yhden kokonaisen päivän, jolloin olin ihan yksin kotona. Yön uusin levy repeatillä soittimeen ja akka vaakatasoon. Siinä sitten pötkötin koko päivän tekemättä yhtään mitään. Tuijotin vain kattoon ja välillä nukuin. Olipahan varsinainen lankkuhaaste :D No, okei. Tunnustan, kyllä ne sukkapuikot sieltä lopulta kätösiin löysi...
Nyt on taas uutta intoa ja puhtia. Opinnoista on jäljellä enää lopputyö. Seuraavat kaksi kuukautta menee aika tiukasti sen parissa, joten paasto saa nyt hetkisen odottaa. Keskityn siihen sitten taas helmikuun alusta. Hyvä puoli on se, että vaikka suunta ei ole ollut alaspäin ei se myöskään ole ollut ylöspäin.
Ja juhlahamoseenkin pitää mahtua sittenkin vasta syksyllä...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti